sunnuntai 3. huhtikuuta 2022

Kiire ja muita (teko)syitä

Iltaa. Vaikka tätä tarinaa lukevat ovatkin varmaan jo tottuneet siihen, että osavälit ovat toisinaan pitkiäkin, niin ajattelin kuitenkin, että ehkä nyt voisi olla hyvä hetki eräänlaiselle väliaikatiedotteelle. Edellisestä osasta on kuitenkin jo melko tarkalleen kuukausi ja seuraavaankin voi vierähtää aikaa, joten halusin vähän kertoa ja selittää, että miksi näin.

Tilannehan on siis kaikessa yksinkertaisuudessaan se, että minulla on vain niin hemmetin kiire suunnilleen koko ajan, ja silloin kun ei ole, olen niin väsynyt/uupunut/lamaantunut, etten jaksaisi tehdä juuri mitään vaikka haluaisinkin. Aloitin kolme viikkoa sitten opintoihini liittyvän työharjoittelun (tästä olenkin maininnut aikaisemmin) ja vaikka ainakaan vielä en halua käyttää termiä työuupumus, niin työpäivät ovat olleet todella rankkoja eikä ole ihan yksi tai kaksi kertaa, kun olen herännyt aamulla, mennyt töihin, tullut töistä ja mennyt heti nukkumaan vain herätäkseni seuraavana aamuna jälleen töihin. Sitten on vielä ne opinnot ja niihin liittyvät tehtävät, ja vaikka suoritankin ainakin kevään osalta opinnot hyvin pitkälti itsenäisesti, niin en edes yritä väittää, että se olisi jotenkin helppoa tai jotenkin normaaleja päiväopintoja vähemmän kuluttavaa. Ei se ole. Päin vastoin pikemminkin, vaikka on se todella paljon parempi vaihtoehto ainakin minulle.
 
On siis lienee ihan ymmärrettävää, että tarinalle ei liikene ihan hirveästi aikaa juuri nyt. Ymmärrettävää on varmaan sekin, että se harmittaa suunnattomasti. Itseäni ainakin, lukijoista en tiedä. Haluaisin kyllä saada tätä tarinaa eteenpäin, mutta niinä vähäisinä vapaahetkinä, kun voimia on riittänyt muuhunkin kuin sohvalla tai sängyssä makaamiseen, on aika mennyt oikeastaan pelkästään toiseen harrastukseeni, urheilun seuraamiseen. Rakastamani jääkiekkojoukkue pääsi ensimmäistä kertaa kaudessaan pidemmälle kuin runkosarjaan ja niitä pelejä olen seurannut suurella mielenkiinnolla. Olen myös matkustanut paristi toiseen kaupunkiin katsomaan heidän vieraspelejään, mutta näilläkin reissuilla bussimatkat (niin meno kuin paluukin) ovat kuluneet nukkuen. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin pahasti siltä, kausi tulee päätökseensä ensi viikon aikana. Joka tapauksessa, ymmärtänette sen, että jääkiekon katsominen ei ihan samalla tavalla vaadi energiaa ja ajatustyötä kuin tällainen luova tekeminen ja vaikka siihen jaksan niitä vähäisiäni voimia käyttää, niin tarinalle niitä ei ole ihan hirveästi riittänyt.

En minä ole kyllä tämän tarinan suhteen laakereillani lepäillyt. Suunnitelma ihan loppuun asti (joka on ainakin tällä tahdilla melko kaukana tulevaisuudessa) on tehty kuten olen joskus maininnutkin, ja lähitulevaisuuden eteen olen tehnyt sen verran, että kahden seuraavan osan tekstit ja osittain kuvatkin ovat lähes kokonaan valmiina. Osat siis edistyvät hitaasti mutta varmasti. Julkaisutahdin suhteen en uskalla luvata mitään varmaa, mutta uskoisin tilanteen helpottuvan ajan myötä. Opintojen suurin ruuhkahuippu ajoittuu huhtikuuhun, joten kesän lähestyessä tilanteen pitäisi helpottua, koska sitten aikaa ovat viemässä "vain" työt. Saatan kyllä ottaa joitakin kesäopintoja, mutta olen melko varma siitä, että ne eivät kuluta ihan samalla tavalla aikaa ja voimia kuin tämänhetkiset opinnot. Seuraavaa osaa ei kyllä (toivottavasti) tarvitse ihan sinne kesään asti odotella, mutta voi olla, että huhtikuu on vielä melkoisen hiljaista aikaa.

Kun kiirettä on muutenkin riittänyt, niin muiden tarinoista on jäänyt jonkin verran osia lukematta ja kommentoimatta, minkä lisäksi omassakin tarinassa taitaa olla ainakin yksi kommentti odottamassa vastaustaan. Pahoittelut siitä, että näissä on kestänyt ja tulee ehkä kestämäänkin. Yritän jossain kohtaa ehtiä ja jaksaa, mutta mitään en uskalla luvata.

Okei, kiitokset kärsivällisyydestä ja ymmärryksestä! Laitan tähän loppuun vielä yhden maistiaiskuvan seuraavan osan kuvausten keskeltä. Jos ei muuten niin vaikka todisteeksi siitä, että olen ihan oikeasti tehnyt jotain tämän eteen...

2 kommenttia:

  1. Katoin aamulla unenpöpperössä ja ilman silmälaseja puhelimen ruudulta, notta poitsut istuu auton konepellillä. :D

    Toistan itseäni, mutta teen sen lyhyesti: No worries. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koska en viitsi vastata kahteen kommenttiin ainakin melkein peräkkäin, niin laitan nyt tähän samaan kohtaan vastauksen edelliseen osaan jättämääni kommenttiin, eli: Siinä olet ihan oikeassa, että Catalinan ja Lolan käymä keskustelu liittyy johonkin, joka ei ole vain heidän kahden välinen asia. Mikä se sitten on, niin sitä en voi (vielä) paljastaa, mutta sen voin kertoa, että ensi osa pyörii hyvin pitkälti ko. asian ympärillä.

      Tähän sitten: Yritän olla ottamatta paineita, mutta se on vaan ihan hemmetin vaikeaa aina välillä. :D Kun tekisi mieli kirjoittaa (muutenkin, mutta myös siksi, että tulossa on ainakin omasta mielestäni mielenkiintoisia juonikuvioita), mutta aika ja jaksaminen vaan yksinkertaisesti tulevat vastaan ihan liian usein. Nyt kuitenkin näyttäisi siltä, että kaikista suuritöisimpien ja aikaavievimpien koulujuttujen deadlinet sijoittuvat hyvin pitkälti huhtikuulle, joten toukokuun koittaessa aikataulujen pitäisi helpottua hieman ja ehkä sitten kerkeän taas saattaa osia ihan valmiiksi asti. :)

      Poista