torstai 29. syyskuuta 2022

Ilmoitusasiaa

Hei.
 
Tarinan lukijat ovat varmasti tottuneet jo siihen, että päivitysvälit ovat toisinaan hyvinkin pitkiä ja tietävät myös syyt niiden taustalla, ainakin jos ovat lukeneet osien lopuista niitä "kootut selitykset tämänkertaiselle osien välille"-löpinöitä. Nyt tilanne on kuitenkin se, että mun on ihan oikeasti pakko pistää tämä tarina kunnon tauolle. Pahoittelen jo valmiiksi, että tästä postauksesta saattaa tulla aavistuksen sekava, mutta ehkä te ymmärrätte. Kun myös lukijat ovat tilanteen tasalla, niin ei sitten tarvitse turhaan odotella uutta osaa, jota ei ole tulossa ihan hetkeen.
 
Yksi syy on ehkä vähemmän yllättäen opiskelu. Olen täällä useampaan kertaan puhunut opiskelukiireistä ja opiskeluun liittyvästä stressistä. Olen myös saattanut joskus sanoa, että olen ehkä stressaantuneempi kuin koskaan aiemmin ja tämän pahemmaksi tilanne tulee tuskin enää menemään. Sitten se tilanne on kuitenkin aina mennyt pahemmaksi... Tällä hetkellä opinnot ovat siinä vaiheessa, että puuttuu enää opinnäytetyö jonka olen jo aloittanut ja sitten kaikki on valmista. Jos kaikki menee hyvin loppuun asti, niin valmistun joulukuussa tai viimeistään ensi vuoden alkupuolella. Tällä hetkellä työ etenee kuitenkin hieman takkuisesti lähinnä itsestäni riippuvista syistä, enkä tiedä, saanko koko hommaa ikinä valmiiksi. Jotkut voivat ehkä olla sitä mieltä, että eihän AMK-tason opinnäytetyö ole homma eikä mikään, ja osittain se on kai tottakin. Itselleni se on kuitenkin todella iso ja raskas prosessi useammastakin syystä, joista osa on tämän opinnäytetyön itsensä lisäksi syy sille, miksi nyt tässä tätä taukoilmoitusta kirjoitan.

Toinen syy on terveysasiat, lähinnä mielenterveydelliset. Ei tässä onneksi mitään hirmuisen vakavaa ole meneillään, ei ainakaan mitään niin vakavaa, että siitä pitäisi tai varsinkaan kannattaisi huolestua tai vaihtoehtoisesti innostua. En ole tekemässä kuolemaa, sori jos joku kerkesi jo toivoa sitä. Tämä ei sitten myöskään ole tarkoitus olla mikään "olenpa nyt salaperäinen ja kerjään sääliä ja huomiota kertomatta kuitenkaan, mistä on kyse"-homma. En kuitenkaan halua jakaa nettiin kaikkea ihan kaikkien nähtäville, ja tässä onkin oikeastaan kaikki, minkä haluan näin julkisesti kertoa. Tilanne on kuitenkin se, että olen kaiken muun ohella aivan helkkarin väsynyt koko ajan, ja ei vaan riitä energiaa tehdä sitä ajatustyötä mitä tarinointi vaatii. Niinä hetkinä kun sitä energiaa riittää, niin mielummin suuntaan sen tuohon opinnäytetyöhön. Niin rakas kuin tämä tarina mulle onkin, niin tiedostan kyllä, että opinnäytetyö on kuitenkin tässä hetkessä se tärkeämpi. Lisäksi mulla on yksi toinenkin hyvin tärkeä harrastus, josta olen täälläkin saattanut mainita eli urheilun seuraaminen. Se ei rehellisesti sanoen ole yhtä aikaavievää kuin tarinan kirjoittaminen kaikkine vaiheineen, eikä myöskään samalla tavalla vaadi ajatustyötä. Kun sekä aika että voimat ovat vähissä ja kahdesta tärkeästä harrastuksesta pitää joskus valita vain se toinen, niin ehkä ymmärrätte, että valinta kohdistuu todennäköisimmin siihen, mikä ei vaadi niin paljon aikaa ja energiaa.

Yksi syy on sitten sekin, mistä mainitsin jo viime osan lopussa; jonkinlainen writer's block on vaivannut jo pidemmän aikaa. Mä kyllä edelleen aion ja haluan tehdä tämän tarinan valmiiksi asti ja suunnitelmat (lähes) osan tarkkuudella loppuajalle on olemassa. Kuitenkin, kun sitä tekstiä ei synny, niin sitä ei vain synny. Ei, vaikka kuinka yrittäisi ja haluaisi. Onhan sitä kaikenlaisia kirjoitusharjoituksia ynnä muita joilla sitä kirjoitusintoa saisi jotenkin heräteltyä, mutta en ole kokenut niitä kovinkaan toimiviksi itselleni. Tosin yksi syy, miksi en ole saanut sitä tekstiä aikaiseksi, on se, että välillä ihan oikeasti vähän ahdistaa, kun tekee jotain muuta ja mielessä pyörii se, että kun pitäisi kirjoittaa, ja sitten kun yrittää kirjoittaa, niin ei saa aikaiseksi yhtään mitään, minkä seurauksena ahdistus vaan lisääntyy. Hieno kierre, eikö? Koen itselleni helpommaksi tehdä näin, että pidän vihdoin ihan kunnollisen tauon, ns. luvan kanssa annan asian olla ja keskitän voimia siihen opparin tekoon. Olisihan se teoriassa tehdä molempia yhtä aikaa, mutta kokonaisuuden huomioiden itselleni on helpompi vain todeta kättelyssä, että ei tule onnistumaan eikä vaan yrittää väkisin ja kerätä lisää aivan turhaa stressiä. Tarinallisestikin nyt on mielestäni hyvä hetki pitää tauko. Tai ainahan on jotain kesken, mutta jos jossain kohtaa juonessa on hyvä hetki tauolle, niin nyt, kun ei ole mitään suuria cliffhangereita tai muita vastaavia.

Miten pitkä tästä tauosta sitten tulee? Rehellinen vastaukseni on se, että en todellakaan tiedä. Voisi ajatella, että jos se oppari valmistuu tuolla joulu-tammikuun tienoilla, niin silloin voisin alkaa taas työstää osiakin eteenpäin. Ainakin näillä näkymin aikaakin olisi. Jaksamisesta en tiedä. Mitään kovin varmaa en uskalla luvata, mutta ennen tuota tänne tuskin ilmaantuu uusia osia. Ainoa poikkeus tulee todennäköisesti olemaan jouluextra, koska se on perinne josta en halua luopua. Tosin sen voin kyllä luvata ihan varmasti, että kesken en ole tätä jättämässä. Vaikka tauko tuleekin näillä näkymin olemaan useamman kuukauden mittainen, niin ihan itseni ja myös lukijoiden takia tahdon saada tämän valmiiksi. Jos nyt jostain käsittämättömästä syystä päädynkin pyörtämään päätökseni ja tämä oli tässä, niin ilmoitan asiasta sitten erikseen ja kerron samassa yhteydessä sitten, että mitä tarinassa olisi tapahtunut. Tämä ei kuitenkaan ole suunnitelmissa.

Ehkä lienee pääteltävissä, mutta nyt kun en oman tarinani parissa ihan hirveästi ehdi/jaksa toimia, se saattaa myös vaikuttaa lukemieni tarinoiden kommentointiin. Nytkin  kommentointijono on jo kasvanut pituutta ihan kiitettävästi, enkä tiedä milloin ehdin ja jaksan alkaa purkamaan sitä. Jos täällä on siis jonkun lukemani tarinan tekijä nyt lukemassa tätä ilmoitusta, niin haluan tässä samassa yhteydessä kertoa, että vaikka kommentointitahtini hiipuisi tai jopa loppuisi kokonaan, niin käyn kuitenkin aina lukemassa osat ja kyllä niitä kommenttejakin sitten ajastaan tulee, kunhan taas ehdin ja jaksan.

Okei, kiitos paljon ymmärryksestä ja oikein mukavaa loppuvuotta kaikille! Ottakaahan tähän loppuun vielä muutama mukava extrakuva. :)

2 kommenttia:

  1. Ihan jäätävän suloinen tuo vika kuva ♡

    Ja hei, tsemppiä! Itsekin gradun kanssa painivana tiedän, miltä tuntuu hajoilla opinnäytepaineen alla. Ei mitään paineita, täällä odotetaan kyllä.

    Jos haluat jotain pientä vertaistukipiiriä, tai no, vertaistukisoikiota kanssani, ota yhteyttä. Siis nyt ei todellakaan puhuta mistään erityisistä piiritapaamisista tässä käytettävissä olevan ajan puitteissa, kun molemmilla on aikaa hyvin rajallisesti, mut voishan sitä jotain tilannepäivityksiä vaikka wapin kautta viskoa.

    VastaaPoista
  2. Writer's block on itsellekin tuttu "kumppani" tässä vuosien varrella. Aina vain ei saa tekstiä aikaiseksi eikä tarvitsekaan. Ei ainakaan pakolla.
    Meillä kaikilla on myös se oikea elämä näiden tarinoiden ulkopuolella, se sama, jonka kanssa itsekin olen tässä viimeiset kuukaudet paininut. Juuri kun ajattelet, että ei se tästä pahemmaksi enää voi mennä, niin kirosit itsesi ja tilanteesi ja ta-daa!, sitten taas mennään.
    Ota oma aikasi ja palailet sitten, kun hyvältä taas tuntuu ja tekstiä syntyy. Ja omasta puolestani pahoittelut, että en juuri ole jaksanut kommentoida osiin. Jotenkin on vaan niin tukossa omien tilanteiden kanssa, stressi siihen päälle lisättynä.
    Tsemppiä sun oppariin ja loppuvuoteen!

    VastaaPoista